Mä meinasin jo mennä maate, mutt mun oli ihan pakko tulla kertoo kamuille, että sen kalenterin kans on nyt ongelmia.  Se ei ainaskaan auennu Wallulle, joten ei varmaan avaudu sitt muillekaan, jollei oo Microsoft Publisher-ohjelmaa koneessa.  Pah.  Mutta me äitin ja isin kaa yritetään viel keksii jotain.  Ei heitetä vielä kirvestä kaivoon, sanoi äiti.

Tapahtu mulle sit jotain jänskääki tänään.  PikkuLeevi oli ulkona ja me taas vähä tutustuttiin.  Me oltiin naamat vastakkain aidalla.  Se söhi mua pikku tassuillaan, hih.  Mä olin vaan coolina isoveikkana.  Ja PikkuLeevin mami kerto mun mamille, että se Leevipoika oli yks päivä ollu meidän pihallaki!  No kun se on niin pieni, ett se mahtu tost yhest raosta meille.  Hahhaa, hyvä poika, vaiks mami on narun toisess päässä, se haluu tulla mun kaa jutskaa :)

Äiti sai pari kuvaa meidän miitistä.  Toss ekassa kuvassa just ja just näkee, kun PikkuLeevi tassuttaa valkosella tassullaan mun naamaa :)

Tossa tokassa kuvassa mä oon jo menny äitin viekkuun.

No nyt mä meen maate äitin ja isin viekkuun.  En tiä, koska kerkeen seuraavan kerran kirjottelee, joten toivotan jo nyt hyvää viikonloppua kaikille kollikamuille ja tietty suloisille likoille kans!