Mä oon löytäny uuden herkun.  Kalkkunaleikkeen.  Täst mun on kiitettävä mun kamuja, varsinki Vincenttii.  Ku se aina kertoo, että on saanu aamulla kalkkunaleikeheekkuva.  No mä rupesin miettii, ett mitä se oikeen on ja sanoin äitille, ett tuopas sitä, kun sinne kauppaan meet.  Sen verran hyvin mä oon ton äitin kouluttanu, ett se heti totteli ja toi mulle sitä. Ja mä huomasin, ett sehän on hyvää!  Ja äiti oli onnellinen kun mä tykkäsin siitä.  Se sano, että tätä on hyvä aina sillon tällön antaa, ku ei siin oo rasvaakaa ja on muuteski kevyttä (siis mitä? emmä tajuu).  Mut kuiteski mä nyt saan sitä kans suikalelihan lisäks.  Äiti jo miettiki, ett mitä mulle oikeen antais, ku mä vaan syön naksuja ja suikalelihaa ja joskus harvoin kalaa.  Kala on kyl kans hyvää, mutt jostain syystä mä en saa sitä aina.  Joten nyt mulla vasta onki hyvät oltavat.  Jos äiti on unohtannu ottaa suikalelihan sulamaan, mä saan kalkkunaleikettä!  Naminami!

Nyt on taas viikonloppu tulossa, joten kamut hei!  Naatitaan viikonlopusta, toivottavasti kaikki ötökät, hiirulot, lentävät saaliit sun muut osuu meidän tassuihin silleen kivasti!