Tää poika meinaa olla ihan hirveesti ulkona taas viikonloppuna.  Nää viikot on niin kurjia kun äiti ja isi menee aina tienaamaan naksurahaa ja suikaleliharahaa (joka sinänsä on tiätty hyvä) ja sitt mä saan palloilla tääll sisällä itekseni.  Äitiki tuli joka päivä kamalan myöhään kotiin, pikkasen mulla tuli siit sanomista.  Mutt nyt mä aion ottaa kaikki irti!

Nii ja tiättekste kamut mitä!  Nyt onkii tullu uus bloggaaja tänne lokistaniaan!  Meinaan toi naapurin leidi.  Se koiruli.  Sen nimi on Zeco.  Me ollaan jo jutskattu kaikennäköstä.  Hih, äiti ja isi ei olleskaan tiedä, ett me hengaillaan yhessä.  Se on ihan kiva likka, mä oon niinku ottanu sen mun kamuks kans.  Nooh, aluks mä tietty katoin sitä vähä silleen, ett mikäs vääräro... eiku koiruli tonne muutti.  Mutt nyt kun se on siin ollu aidalla mua tuijottamassa, en mä oo sen enempää viittiny sille alkaa rähisee.  Leevi enempiki tekee sitä.  Mutt kyl Leeviki jo tajuu, ett vaikka se on joutunnu syntyy koiruliks, voi sen kans olla kavereita.  Niist Zecon kamuista mä en oo viel nii varma.  Mutt ehkä neki jonain päivänä on mun kamuja.  Kandee mennä tutustuu Zecon blogiin, sen osoite on tossa oikeella mun muitten koirakamujen osoitteiden kanssa.

Se Zeco tykkää kans asuu tääll kun silläki on nyt omat pihat.  Höh, se saa olla etupihallaki.  Emmä vaan.  Visusti pistetään aina eteisen ovi kiinni jos ulko-ovi on auki.  Mitäs sitte jos mä vähä lähtisin kattelee maalimaa, ei kai se nyt niin kaameeta ois.  Ei ainaskaa mulle.  Mutt äiti ja isi on tommosii, ei ne päästä mua.

Minä siis vedän vaan rundii Leevin kaa ja jutskaan Zecon kaa takapihalla.

Oikein kivaa viikonloppua kaikille kamuille!