Huhhuh.  Mä en ollenkaan muistanukkaa semmosta ku ruohonleikkuu.  Sitä ei oo tarvinnu tänä kesänä tehä paljookaan, ihan kesän alussa vaan parit kerrat.  No nyt kuiteski äiti kun tuli töistä, me päätettiin ajaa nurtsi, kun se oli aika paljo kasvanu niistä kohtii, mistä se ei ollu palanu :D.  Tietty mun piti tällä hetkellä talon ainoona miähenä avittaa taas äitii.  Eli seurasin tarkkaavaisesti, kun äiti kulki sen koneen kans ja sitten kun se tuli liian lähelle, mä juoksin sisälle kattoo ikkunasta.  Kun kone lakkas pörräämästä, mä menin takas ulos.  Minusta oli siis suuri apu.

Seuraava homma on imurointi.  Sen saa äiti suorittaa ihan itekseen.  Mä en välitä tollasista hommista.  En mä sitä imurii pelkää, mutten mä rupee sillä kyl siivoomaankaan, se on äitin hommia.  Mua kun ei häiritse ne multakokkareet, jotka oon tassuissani tuonu sisälle, tai sitten mun karvat, joita kuulemma on joka paikassa.  Siivotkoon se jota häiritsee. Se on jämpti näin.

Viikonloppu ovella, kaikki taas normaalia.  Minä painun ulos nauttimaan alkusyksyn lämpimästä ilmasta.  Oikein riemukasta viikonloppua kaikille mun kamuille.

Päivän kissamiete:

Kissojen painajaiset:

Joutuminen ihmisen orjaksi.
Karvapallot.
Kävelylenkit talutushihnassa.
Kostoa hakeva hiiri.
Kylvyt.
Pakko olla mukava koirille.
Korppien kokoiset kirput.
Puuhun jumittuminen.
Hajonneet purkinavaajat.