Kaikille kamuille kivaa päivää!  Ja myöskin niille, joilla ei kaikki ole niin hyvin :(.  Mä toivoisin, ett kaikilla ois yhtä hyvä olla niinku mulla ja Leevillä.

Voi vitsit sentäs!  Tääll mun kotona on tapahtunnu vaiks mitä!  Jotkut setät kävi semmosilla ihmekoneilla jotka piti kaameeta metelii kaatamassa noi isot kuuset tost mun pihan perältä.  Nyt mä nään vaiks minne!  Äiti kävi jostain ihme syystä laittamassa lisää verkkoja tohon meidän aitaan, se selitti jotain joittenkin kissojen karkaamisista.  Emmä tajunnu mitä se tarkotti, eihän tääll oo ku minä ja Leevi.

No mut kuiteski!  Äiti kävi toissailtana viemässä roskiksii, mä siis jäin siks aikaa itekseni tonne pihalle.  Ja sillon se tapahtu!  Yks orava oli eksyny mun pihalle ja arvaahan sen miten siinä kävi! Jee!  Mä sain ovarasaaliin!  Vein sen tiätty heti makkariin.  Äiti tuli takas roskisreissulta ja isiki tuli samaan aikaan töistä.  Sitt isi kuuli kun mä huusin.  Se luuli ett mä huusin ulkona ja meni kattomaan.  Sitt se huolestu, kun ei löytäny mua ja kuuli kuiteski koko ajan kun mä huusin.  Äiti kävi makkarissa kattomassa, mutt mä olin piilossa sängyn alla.  Sitt mä aloin jo vähä niinku hermostuu ja huusin kovempaa, ett tulkaa nyt kattoo mun saalista!  Sitt isi tuli makkariin ja näki mut ja sen ovaran.  Se meni äitille sanoo, ett pojalla on saalista.  Sitt ne tuli molemmat makkariin ja voi että ne kehus mua!  Mä kehräsin ihan kaameesti ja olin tosi ylpee!  Äiti ja isi silitti mua ja kehu hianoks pojaks, mestarisaalistajaks ja paistimaisteriks.  Mikä mä tietty oonki, mutku on ollu vähän vähissä noi saaliit viime aikoina.  Äiti jo kesällä huolestu, kun mä aloin perhosii ja amppareita saalistaa.  Vähän muaki nolotti, oonhan mä kuiteski suurriistan saalistaja.  Mutt nyt siis mä olin taas niinku oikeissa hommissa!

Mä halin sitä mun saalista ja kehräsin ja äiti ja isi kehu.  Sitten mä hokasin kun isi haki paperin, että oho, kohta mun saalista taas viedään.  Mä nappasin sen äkkiä ja menin sängyn alle takas.  Mutt isi otti paperinpalan ja otti siit mun ovarasta hännästä kiinni.  No mä otin päästä!  Ja sitt me vedettiin, isi veti ja mä vedin.  Ja äiti jotain nauro että sidostesukka kestää.  Emmä sitäkään taas tajunnu.  Lopulta mä jotenkin herpaannuin ja isi sai sen oravan.  Ja sitt se taas hävis!  Mutt ei se mitään, mua vieläki kehuttiin kaameesti ja sain mä sitt suikalelihaa.  Kyllä oli taas ihanaa!  Ties mitä kivoja juttuja mun pihalle tulee taas käymään ja sitt mä voin viedä ne äitille ja isille, niillä kun on aina niin kaamee nälkä.

Täss mä halin mun hianoo saalista

Mä taas hoidin Leevii.  Eli olin lapsenlikkana.  Tai enhän mä likka oo, mä olin siis lapsenhoitajana :).  Leevin mami lähti taas johkii perjantaina ja tuli eilen myöhään vast kotiin, joten tiätty mä sitt katoin pikkuveikan perään.  Se sai nyt kans juosta ulkona aika myöhään, oli aika jänskää kytätä pimeessä hiiruloita.  Ei niit kyl tullu.  Ja sitt me oltiin yhes vaiheessa nukkumassa mun äitin ja isin sängyssä molemmat!  Mä olin isin puolella ja Leevi äitin puolella sänkyy.  Ja äiti ja isi katto, että voi hellanlettas noita poikia.  Miten niin hellanlettas, höh.  Raavaita jätkiä me ollaan, mutt välillä on pakko ottaa unta palloon.  Isi yritti ottaa kuvaa meistä, mutt just silloin kameran patterista meni virta ja se kamera ei toiminnu.  Ja kun kamera taas toimi, me oltiinki jo ulkona, hihhii!

Tänäänki me jo ollaan Leevin kans oltu pihalla.  Huomenna sitt vissiin päästään vast illemmalla, kun noi palvelijat menee tienaa suikisrahaa.  Ihan hyvä tietty ett meneevät.  Ei ainaskaan sitt pääse nälkä kurnii meiän pikku massuja :)

Mukavaa viikkoa kaikille kamuille!

Voi vitsit  kun tää syksy on tylsää.  Nyt äiti on ottanu kaikki kamatki pois terassilta, eli mun tuolinpehmusteenki! Mä en voi enää siis ees lepäillä illalla mun tuolilla.  Aivan tylsää.  No sitt mä aattelin, ett onhan toi mun teltta vielä, mä voin mennä sinne.  Just kun tän aatoksen olin aatellu, niin sitt äiti koppas sen teltanki ja vei varastoon!  Mä olin niinku ett mitämitä?!  Ja kaiken lisäks äiti rikko mun teltan!  Se oli niin tyhmä, ettei ekaks muistanu miten se teltta menee kasaan ja yritti jotain väkisin ja kattoon tuli semmonen repeemä.  No kiitos vaan kovasti!  Ens kesänä ei sitt sateisina päivinä oo ees sateensuojaa.  Sopii käydä ostamassa mulle uus teltta!  Ehottomasti kun kerta menee toisten omaisuutta tolleen rikkomaan.

Oon mä kyl silti ollu tuoll ulkona aika paljo.  Emmä mun ulkoiluista luovu.  Ja Leevi ulkoilee mun kanssa.  Mutt jos alkaa silleen niinku väsyttää, on pakko tulla sisälle.  Siin on kaamee vaara, ett sitt läntätään ovi kiinni!  Ja mahoton vonkaaminen, ett se avataan uudestaan.

Tätä tää taas on.  Oottamista ett ovi avataan.  Huoh.

Mäpä oonki pari päivää lapsenlikkana.  Leevin mami lähtee jollekki semmoselle laivalle ja se laiva sit puksuttaa johkii Ruåttiin ja mä sitte tietty isoveikkana vahdin Leevii sen aikaa. Kun Leevi ei saanu tonne Ruåttiin lähtee mukaan.  No okei, on mun äiti vähä apuna.  Niinku ainaski muonamiehenä.  Äiti käy sitt töiden jälkeen päästämäs Leevin ulos ja sitt me taas hengaillaan koko ilta yhdessä.  Se on ihan jees.  Mutt nyt sen tarttee totella mua, kun kerta mä hoidan sitä.  Joo-o, jos mä sanon ett nyt syödään, niin sen on tultava heti syömään.  Vaikka ei se kyl oo ennenkään ruuasta kieltäytyny :)  Ja sitt jos mä sanon ett nyt leikitään tai nyt nukutaan, nii se sitt tekee just nii.  Ja onhan toi Leevi silleen kiltti poika, onhan se ollu koko ikänsä mun opissa :)

Pitää vaan toivoo, ettei kaameesti sada, ei oo kiva spurttailla ulkona sateessa.  Ja sitt jos me tullaan sisälle spurttailee, äiti heti komentaa, ett pojat olkaas ihmisiks.  Mä en voi mitenkään olla ihmisiks, mä oon kissa.  Onneks.

Kivaa viikkoa kaikille kamuille!