Voi kissantassut!  Voi viiksikarvat sentäs!  Mä olin taas ihan unohtannu, ett nyt on helmikuu.  Mun vuositarkastuskuu!  Yäk!  Enstekskii äiti kerto mulle, että mulle on varattu ens lauantaina lekuri kello yheksäks aamulla.  Ja heti seuraavana päivänä tulee se kirje sielt lekuriasemalta mulle.  Höh.  Jos kerta on jo aika tilattu, mitä sitä turhaan kirjottelemaan.  Ei pelitä niitten jutut.

Mutt siis kaameeta.  Peltilootaan taas!  YÄK!  Ja sitt vielä mä en saa syödä yhtikäs mitään 12 tuntiin.  Kun musta otetaan kaikkii mahollisii kokeita, kun äiti haluu tietää, ettei mussa oo niitä pahanlaatusia soluja.  Mun mielestä tää on selvää eläinrääkkäystä.  Mä mistään soluista mitään ymmärrä, mutt mä en saa ruokaa!  Varmalla herätän äitin yöllä ainaski triljoonatsiljoona kertaa ja huudan sille, ett paas orja ruokakupit esille! 

Mä en kyll ala, en.  Sopii sitt ostaa mulle kaikkee kivaa syömistä, kun tuun takas sieltä.  Mä meinaan haluun sitt paaaaljo suikalelihaa.  Ja ens viikolla kun mull on synttärit, mä haluun paaaaaljo suikalelihaa.  Ja viel vähä enempi.  Niikerta.

Täss mä kuulin ku äiti kerto siit lekurista.  Mä olin ihan ett MITÄ?!? Lekuriinko?!?  Peltilootaanko taas!!??!!