Nonni.  Pari päivää ton edellisen hiirulon jälkeen mä sain taas hiirulon.  Mutta kun mä olin ihan tyhmä!  Mä taas ilmotin äitille, ett mul on saalis.  Äiti oli keittiössä ja kuuli kun mä huusin.  Se vaan vastaili, ett mitä sä siel ulkona mölyät.  No mä mitään ensinnäkään mölyä.  Mutt sitt mä sanoin taas äitille, ett moooouuuuu.  Sitt äiti kuuli mun äänestä ett jotain on ja ei kuulu ulkoo.  Se tuli makkariin ja niinhän mull oli siin lattialla aikas mehevän näkönen hiirulo.  No äiti taas kehumaan mua hianoks mestarisaalistajaks ja paistimaisteriks.  Mutt sitt se koppas mut syliin ja vei kylppäriin ja pam! ovi kiinni.  Kun mä sieltä pääsin, ei sitä hiiruloo enää näkyny.  Eli siihen loppu se ihme, ett sais ite syödä saaliinsa.

Hitsi, milloinkohan mä opin pitää suuni kiinni ja vaan viedä saaliit salaa makkariin ja nauttia ihanasta hiirulopaistista.  Mä oon sentäs jo 15 vuta, kyl nyt jo ois pitäny oppii.  Mutt ehkä viel joskus.....

Pitäkää ittenne kissoina!