Huh, mulle sattu pieni vahinko eilen.  Ja äiti taas pelästy.  No mä olin toss äitin sohvalla syömässä suikalelihaa, niin kuin aina.  Eli siis äiti leikkas sopivii biittejä ja tarjoili mulle.  Sitten just kun alko olee vikat palat menossa, yks pala meni mulla väärään kurkkuun.  No, sillon mä aina puklaan.  Äiti tietty huomas, että nyt lentää laatta ja pelästy, ett saanksmä henkee.  Onneks äitillä on semmonen kangas sohvan suojana (kun se väittää, että mä hyppään siihen kurasilla tassuilla) ja ne puklat tuli siihen.  Vähä mä pelästyin itekki.  Sit mä hyppäsin lattialle ja tietty se puklaaminen sitt jatku.  Äiti vetäs nopeesti sen kankaan lattialle mun naaman alle ja taas puklat sitt tuli siihen.  Äitin mielestä onneks, ettei menny matolle.  Sitt mulla taas jo oliki ihan hyvä olo.  Eikä äiti ollu tietenkään vihanen, eihän tommoselle mitään voi.  Se vaan vei sen kankaan pesukoneeseen ja haki uuden puhtaan tilalle.  Hih.  Mä menin ulos kattelee, jos näkyis hiiruloita.  Mutt hitsi kun otti päähän ett tuli puklattuu ne namilihat veke.  Massu tuntui kumman tyhjältä.  Mutt en mä saanu enää muutaku jonkuu tyhmän pussiruuan kun tulin sisälle.  Enkä mä sitä syöny.  Pakko oli sit vaan nakertaa naksuja.  Tänään mä aion syödä siististi, ilman että menee väärään kurkkuun.

Päivän kissamiete:

Kissojen valikoivan kuulon laki:
Kissa voi kuulla hiiren
haukotuksen kilometrin
päästä ja olla kuuro vain
parin metrin päässä seisovan
ihmisen pyynnölle.