Isi ihan selvästi yritti läkähdyttää mut tänään.  Se veti jotain naruu tuol mun pihalla ja pakkohan mun oli juosta sen perässä, eihän sitä tiedä, vaiks olis ollu joku saalis.  Mut mulla oli niin hiki, etten mä jaksanu kauaa juosta.  Eikä isikään sitten uskaltanu enempää, se pelkäs että mä saan astmakohtauksen ja sit äiti olis ollu kaameen vihanen isille.  Ja sitä isi ei kuulemma haluu jostain syystä.

Mut sit mä keksin hyvän jekun isille, hihhii.  Isi kävi taas kattoo mua pihalla, eikä nähny mua missään!  Se kiersi koko ton ison plantaasin, kiersi marjapuskien takaa, goldfingerin takaa, kattoi sokkelin vierestä, haki pöydän ja tuolien alta.  Kattoi mun kuusenkin alle.  Ei löytäny mua.  Ja mä tsiigailin tätä mun hyvästä piilopaikasta.  Sit isi hätäänty, ett oonksmä karannu ja meni sisälle.  Kattoi keittiön ja olkkarin, makkarin ja kylppärin ja saunan.  Eikä mua löytyny.  Sit isi oli jo tosissaan huolissaan ja pelkäs jo, että sen tarttee soittaa äitille, että mä oon kadonnu *kissahihitystä*.  Sit se tuli taas ulos ja mä aattelin, ett kai mun täytyy näyttäytyy ennenku isi saa sydärin.  Ja sithän se huomaski mut.  Ja alko selittää, että sielläkö sä poika olitkin!  Nimittäin meiän grillissä kun ei ole kantta, niin äiti aina laittaa semmosen mustan säkin sen grillin päälle, ett jos sataa, niin se ei kastu.  Se säkki on niin pitkä, että se menee ihan melkeen maahan asti.  Ja siällä mä olin!  Sen grillin ja säkin alla!  Se on tosi hyvä piilo!  Äiti jo osaa mua hakee sieltä, mut isi ei.  Paitsi tietty nyt tän jälkeen.  Mun tarttee vissiin kehittää joku uus hyvä piilo, on se sen verran naurettavan näköstä ku isi epätoivoisesti hakee mua :-D