Meille tuotiin eilen semmonen kummallinen kone.  Se nakuttaa.  Joo-o, se pitää semmosta nopeeta ääntä.  Emmä sitä viel eilen muistannu, että se semmosta ääntä pitää, mutt tänään mä oon saanu kuulla sitä jo ihan tarpeeks.  Äiti alko sillä melkeen heti nakuttamaan kun tuli kotiin.  En oo saanu ees suikalelihaa!  Äiti sano, että mä saan vast sitten, kun ne tulee isin kans kaupasta.  Se oli onnessaan kun se vihdoinkin sai uuden koneen, kun vanha oli jo pari vuotta sitten menny präks.  Ja se tarttee sitä.  Mun mielestä mun tarpeet on kyll niinku tärkeempiä.  Ja sitä paitsi, eiks nyt oo eläinten viikko, haloo?

Mutt suoritin mä tarkistuksen kummiskii, kun se kone oli eilen tullu.

No, aikani kuluksi menin sitten tonne aidalle huutaa pikkuveikkaa.  Äiti tietty kuuli, kun mä vaativasti möykk...eiku siis kutsuin Leeviä.  Se taas juoksi pihalle kattoo, että mikä on.  Sitt kun se näki mut siin aidan vieressä, se vaan selitti, että ei Leevi nyt oo ulkona.  No kai mäki sen näin, en kai mä muuten ois huutannu.  Hohhoijakkaa.