Viime viikonloppuna äiti soitti Leevin mamille ja kysy, ett saaks Leevi tulla vähän kylään.  No se lupas, kun äiti kerto, ett ne oli isin kans laittanu lisää verkkoo tohon aitaan ja semmoset lipat vielä, että Leevi tajuis, ettei kandee lähtee maalimalle.

Voi vitsit kun meillä oli kivaa!  Me juostiin tuhatta ja sataa, ulos ja sisälle, ulkona ja sisällä :) Kyll Leevi kävi tuoll pihan perällä kattomassa, ett lähtiskös, mutt ei se sitt ees yrittäny.  Äiti kyl kävi kieltämässä kans.

Mutt meill kummallaki oli kivaa, kun me pitkäst aikaa nähtiin toisemme ja saatiin taas leikkii.  Nyt meidän kulkuaukon edessä on niin paljo lunta, ettei sitä ees näy!  Oon mä silti käyny huutamassa taas Leevii, mutt ei sitä nyt oo näkyny.

Täss Leevi makaa eteisessä yhen meiän rundin jälkeen keräämässä voimia uuteen rundiin :)

Sitt se taas hyppäs hakee tuolt laatikosta mun minttuhiiriä, se tietää, ett niit on siellä :)

Mä vaan löhösin silloin ja kattelin mitä Leevi touhuu


Ja nyt on kaikki taas muuteski ihan ihmeellisesti.  Lunta on tullu niin ältsisti, ett mä ihan joudun uimaan tuoll pihalla!  Ja äiti oli jotain liukastunnu ja  kaatunnu työmatkalla ja nyt sen toinen jalka on ihan kova ja sill on semmoset kummat kepit joiden kanssa se kävelee.  Mä oon vähä ihmetelly niitä,emmätajuu, miksei se käytä kynsiä kun kulkee tuoll liukkaalla.  Ai niin, ei sill oo.  Mutt mä oon aatellu, ett nyt mun tarttee sitt olla kiltti ja hoitaa äitii kun kerta se ei pääse paljoo liikkumaan.  Suikalelihaa mä kyll vaadin!  Ja oon onneks saanukki.