Riittäähän mussa näitä kuvioita.  On raitaa ja läikkää ja viivaa ja vänkyrää.  Tässä näkyy mun kropan kuvioita

Onhan mulla sitten tietty myös naamassa kuvioita

Mutta kyllä oli kiva viikonloppu!  Oli ihanan lämmintä ja mä olin melkeen koko ajan ulkona.  Naapurin Leeviki oli paljo enempi ulkona ku yleensä ja me oltiin vähän välii nenut vastakkain.  Se haluu niin hirveesti olla mun kaa.  No tiätty, kun mä kert oon sen isoveikka ja opetan sille kaikkii juttuja.  Se on osoittautunu oikeen kuuliaiseks oppilaaks.  Tarkkaan se kattoo ja kuuntelee mitä mull on sanottavaa.  Se on hyvä se.

Äitiki putsas ton pöydän mulle ja nyt siinä on kiva löhöillä ja katella ohi kulkevii koiruloita ja ihmisii.  Eilenki mä olin ihan kuuma ku aurinko paisto suoraan siihen pöydälle.  Oli oikeen lokoisat olot.
Ja on siinä hyvä bongailla lintujaki.  Se paha puoli vaan, että ne kans näkee mut hyvin ja ei tuu sitt olleskaan sanoo mulle tassupäivää.  Mutt ei haittaa.  Oottakaas kun tulee marjapensaisiin lehdet ja pääsen niitten alle kyteksii, hihhii.  Sitt mua ei enää näykään.

Nyt tarttee vaan toivoo, että tää jatkuis ja olis vaan koko ajan lämmin.  Äiti kyl varotti, että tulee se takatalvi vielä.  Höh, mitään talveja enää.  Kun kerta mun mielestä ei tartte ja kun kerta mä haluisin olla vaan ulkona.