Hih, Leevi melkeen tuli tossa viikonloppuna kylään.  Se niinku ite päätti silleen.  Mutt ei se sitt kummiskaa tullu, ku äiti meni jotain estelee sitä.  Äiti kyl väitti, ettei estelly muuta ku sitä, ettei Leevi satuttais itteensä.

Se kävi silleen, että Leevi lähti kiipee tota orapihlaja-aidan puuta pitkin ylös.  Sitt se oli jo niin korkeella, ettei enää ollu verkkoaitaa.  Sitt se alko kattelee, ett mites pääsis hyppää mun puolelle.  Silloin äiti oli huomannu sen ikkunasta ja lähti juoksee ulos.  Se yritti auttaa Leevii alas, kun siinä aidassa on kaameesti kaikkii piikkejä ja se pelkäs, ett ne piikit satuttaa Leevii joteski.  Eihän Leevi tietty ensteks halunnu mihkään alas, kun se kerta meinas tulla mua moikkaa :).  Lopulta se sitten peruutti ja hyppäs alas ja äiti sano, ett kyl sitä vähä piikit nirhas, mutt onneks ei pahasti, on sillä kuiteski kuhmu päässä :).  Hahhaa, hyvä veikka!  Mä en voikaan lähtee kiipeilee, kun mun puolella on se verkkoaita.  Mutt tieteskään Leevin mamin ei tarvinnu tohon meidän väliin laittaa verkkoo, kun kerta mulla oli jo.  Eli Leeville on kaikki puut siinä mukavasti tassujen ulottuvilla :)

Saas nähä koska se onnistuu tulee kylään, äskenki se jo taas oli kiipeemässä mun luo :)