Hohhoijakkaa.  Mä oon ottanu aikastes rauhallisesti nää välipäivät ja niin on äitiki.  Tosin se ei oo oikein voinu mitään tehäkään, kun se heti joulun jälkeen niksautti joteski tyhmästi selkänsä ja ei oo kunnolla ees päässy kävelee.  Vähä mä oon kattonu, ett mikäs kävelytyyli toi on, kun pitää naama viistää melkeen lattiaa.  Ja samalla ähkii ja puhkii jotain aijaijaita.  Onneks se on ollu lomalla, ois se ollu hauska näky, jos se ois silleen lähteny töihin.  Voikohan meill kissoilla niksahtaa selkä?  No, meill on ainaskii neljä tassuu millä kävellä :)

Mutt nyt se jo pääsee suht pystyssä kävelee.  Se oli eilen normaalisti isin kans kaupassa ja arvatkaa mitä!  Se unohti, siis unohti! ostaa mulle suikalelihaa!  Siis mulle!  Kaameeta.  Se oli kyl ostanu parit silakkafileet, mutt eihän ne suikalelihaa voita.  Ja on sillä parit pussukat viälä pakastimessa, mutt ei sitt eilen enää illalla viittiny (??) ottaa mulle sieltä.  Eli eilen oli sellainen harvinainen päivä, ett mä en saanu suikalelihaa!  Meikäpoika täällä riutuu nälässä ja saa jotain hikistä silakkaa.  Taaski kaameeta.  Mä kohta pistän mielenosotuksen pystyyn.

Mutt tänään se lupas, että se lähtee taas sinne Isoon Omenaan eläinkauppaan.  Jee!  Se kun oli saanu semmosen näytepussukan yhest toisenmakusest Royal Caninista ja minä jopa oon syöny sen.  Nii, ett nyt se menee hakee sit sitä ja lupas samalla käydä hakee suikista.  Nam.  Menköön nyt sitten toi eilinen äitin vanhuuden muistamattomuuden piikkiin, mutt tota ei kyl sitte saa tapahtuu jatkuvasti!  Muuten mä rupeen harkitsemaan voimatoimia.