Aivan siis tyhmä maanantai.  Äiti kun tuli kotiin, se alko heti taas siivoilee.  Mua ei hotsittanu yhtään.  Mä menin siis pihalle.  Siell ei tapahtunu kans ei sit yhtikäs mitään.  Mä vaan toljotin ja toljotin ja yritin kattoo Papunki puolelle, oisko se pihalla, mutt ei.  Linnut ei lennelly, hiirulot ei hipsiny.  Ja minä vaan toljotin.  Sitte mä kävin välillä sisällä syömässä, niin eiks se imuri pörränny täällä.  Ja tietenkin just kun vetelin toss naksuja, niin äiti tuli sen masiinan kans keittiöön.  Sitt mun tartti lopettaa syöminen ja painuu pihalle taas, emmä jaksanu kuunnella sitä metelii.  Huoh.  Eli tän päivän voi unohtaa ihan iisisti. 

Ja huomenna taas äiti tulee ties koska, kun se menee taas johkuu naiskarvan tupsuttajalle.  Eli mä saan palloilla täällä itekseni ja vaan kattella ikkunasta.  Tietty just silloin sitten kaikki linnut ja hiirulot vetää rundii toss mun pihalla ja mä en pääse geimeihin.  Huoh taas.  Se on paree sitten tarjota mulle heti herkkuja kun äiti tulee kotiin.  Se on jämpti näin.

 

Päivän kissamiete:

Laulaminen on inhimillistä,
naukuminen on jumalaista.

   - Zhuang Zi -