Huh, kun mulla on ollu raskasta.  Äiti tuli kamalan kipeeks maanantaina ja mä oon joutunu hoitamaan sitä.  Mä en oo kerenny tännekään naputtelemaan yhtikäs mitään.  Yhtäkkii äiti vaan tuli kesken päivän pois töistä maanantaina ja tuolla sängyssä se on hourinu kuumeissaan koko tän ajan.  Se on vieläki kipee, mutta nyt sentään vähän kerkesin tänne tulee ja kattelee kamujen kuulumisia.  Huomenna äiti kyl meinaa mennä töihin, vaikka se sanoki, että se viel yskii keuhkonsa pihalle.  Sen mä kyl haluisin nähä.  Meinaan vaan, että voíks sitt hengittää ja meinaakse yskii ne etu- vai takapihalle?  Mieluummin sitte tonne takapihalle, että mäki nään.

Nii että mulle ei pahemmin muuta oo kuulunu ku sairaanhoitoa.  Oon mä ollu pihalla, mutt vähän väliä mä oon menny äitin viereen hurisee.  Äiti kyll sanoki, että mä oon maailman paras sairaanhoitaja.  Tottakai mä pidän äitistä huolta, kun kerta se on mun ikkari äiti ja mä olin tosi huolissani siitä.  Se haisiki ihan sairaalle, mun piti joka kerta haistella sitä, kun menin sen viekkuun.  Mutta ehkä nyt kohta se jo tulee normaaliks taas.  Ainaski mä toivon sitä.

Päivän kissamiete:

Minä kehrään pois alakulosi.
Kyyhötän lähelläsi,
ja kiukkusi sulaa hymyksi.
Ryntäilen ympäriinsä,
ja purskahdat nauruun.
Vastapalvelukseksi pyydän vain
kaksi ateriaa päivässä
ja kaiken rakkautesi.

   - Pehmis -